sunnuntai 10. toukokuuta 2015

12. Yllätyksiä

 Del oli taas tapansa mukaan myöhässä koulusta joten päätti mennä koulun kirjastoon odottamaan seuraavan tunnin alkua.
 Hän hämmästyi suuresti kun huomasi tyttöystävänsä itkevän erään pöydän luona.
 - Kulta mitä on tapahtunut? Del kysyi huolestuneena ja Sheila nousi nopeasti penkiltä ja peitti itkuiset kasvonsa Deliltä.
 - Hei, mikä on?
 Tyttö purskahti uudelleen itkuun ja kapsahti poikaystävänsä kaulaan.
- Minä sain tietää, että äiti ei olekkaan mun äiti vaan joku toinen vieras nainen on, Sheila sopersi sekavana.
 - Mitä? Del kysyi hämmentyneenä.
- Juuri kun olin lähdössä kouluun niin ovikello soi ja joku vieras nainen tuli sisään ja pyysi tavata isäni. Isäni näytti hirveän vihaiselta kun näki sen naisen ja käski hänen häipyä, mutta se nainen sanoikin, että haluaa tavata tyttärensä ja loi sitten pitkän katseen minuun. Siinä vaiheessa isä pyysi minua lähtemään kouluun, mutta kuulin kun se nainen kysyi isältä, että se on hän eikö niin? Ja isä vastasi, että niin, mutta hän ei ole enää sinun.
- Voi kulta, Del kuiskasi ja pyyhki yhden karanneen kyyneleen tytön poskelta.
 - Miten he ovat voineet valehdella nämä kaikki vuodet minulle? Sheila kysyi ääni väristen.
 - En tiedä. Tule lähdetään meille.
- Mutta en ole vielä mennyt ensimmäisellekkään tunnille, Sheila epäröi.
- Pystytkö sinä tosiaan nyt opiskella.
- En, tyttö vastasi.
- Mennään meille.
- Hyvä on. Del, eikö tämä tarkoita sitä, että isä on pettänyt äitiä?
- Älä mieti sitä nyt.

***

 - Eikö isäsi suutu jos näkee meidät kun emme ole koulussa?
- Isä on töissä.
 - Mä haluan kysyä sulta jotain ja luulen, että se vie sun ajatukset vähäks aikaa pois ikävistä asioista, Del kertoi.
- No mitä?
 Del kaivoi taskuistaan jotain ja katsoi sitten varovasti Sheilaan.
- Mennäänkö kihloihin?
 - Mitä? Sheila kysyi hämmentyneenä.
- Mennään kihloihin, poika toisti ja pujotti ostamansa sormuksen Sheilan nimettömään.
 - Ootko sä tossissas?
-Joo. Sit kun sä täytät kahdeksantoista niin mennään naimisiin.
 - Oikeesti?
- No joo, mä rakastan sua, Del sanoi käheästi.
- Niin mäkin sua, Sheila kuiskasi ja nojautui poikaan ja vastasi myöntävästi suudellessaan poikaa.
 - Mä mietin, että miten äiti suhtautuu siihen, kun se nainen ilmesty meille tänään.
 - No sun äitis varmasti tietää sen naisen, koska kyllähän sun äiti tietää, ettei oo biologisesti sun äiti. Mutta ajattele, sun äiti rakastaa sua ihan hirveesti, koska on suostunu kasvattamaan sut siitä huolimatta mitä sun isä on sille tehny.
- Eikait ne vaan eroo tän takia?
- Eiköhän ne oo käsitelly tän asian silloin vuosia sitten kun sä synnyit.
- Oot oikeassa. Saadaankohan me monta lasta? Sheila kysyi ja Del meinasi pudota sängystä yllättävän kysymyksen johdosta.
- No se on ajankohtasta, ehkä vasta joskus kymmenen vuoden päästä, Del sanoi äkkiä.

***

Parin vuoden kuluttua

***

 - Sinä oletkin vielä hereillä, Mark totesi kotiin tullessaan.
 - Mulla on kerrottavaa sulle, Del sanoi ja istahti lähemmäs isäänsä.
- No kerro pois vain.
- Mä aloitan ensi viikolla poliisiasemalla. Mä selvisin valintakokeista.
 - Tu- tuleeko sinusta poliisi? Mark ähkäisi.
- Joo. Eikö se ole hyvä ammatti sinusta?
 - Tietenkin. En vain ajatellut, että sinä haluaisit poliisiksi.
 - Äiti inhosi rikollisia yli kaiken. Tiedän, että hän olisi ylpeä uravalinnastani.
- Hän olisi varmasti todella ylpeä sinusta. Minäkin olen.

***

 Ensimmäinen viikko töissä kului paperihommia tehden, mutta seuraavalla viikolla Del pääsi jo rikospaikalle mukaan vanhempien konstaapeleiden kanssa.
 Eihän sielläkään tosin saanut vielä mihinkään koskea.
- Sinä voisit ottaa vaikka lausunnon silminnäkijältä, vanhempi konstaapeli murahti ja nyökkäsi pihalla seisovan naisen suuntaan.
 - Sinä, ei voi olla totta, Sheilan isosisko Tina naurahti.
- Näet aivan oikein. Musta tulee poliisi, Del virnisti epäuskoiselle naiselle.
 - Ahaa, no kiva juttu, nainen tokaisi ymmällään.
- Kerrohan sitten mitä näit? Del sanoi ja Tina alkoi selittää miten oli nähnyt murtovarkaan kiipeävän ikkunasta sisään.
- Tule myöhemmin käymään poliisiasemalla niin tehdään virallinen lausunto.
- Ja tämäkö ei ole? nainen kysyi naurahtaen.
- Heh, heh, tule myöhemmin käymään.
- Selvä.

***

 - Mitä ihmettä? Del mumisi itsekseen kun oli palannut poliisilaitokselle tekemään raporttia. Tietokoneelta löytyi mahdollisten syyllisten tietoja ja hänen silmiinsä pongahti isänsä tiedot tietokoneelta.
 - Eihän tämä voi pitää paikkansa, Del manaili hiljaa selaillen lisää tietoja isästään. Tietokoneen mukaan hänen isänsä oli istunut pitkän tuomion murrosta ja useista muista varkauksista.
Pää pyörryksissä Del meni puhdistamaan ajatuksiaan poliisilaitoksen ilmaiselle kuntosalille.
Jos ne tiedot isästä pitivät paikkansa niin se selittäisi monta asiaa hänen lapsuudestaan. Siinä olisi syy miksei hän ikinä saanut tietää mitä hänen isänsä teki työkseen ja äidin syvä inho isää kohtaan selittyisi.

***

 Ennen kuin Del pääsi lähtemään kotiin hänen piti vielä kirjata virallinen lausunto Tinalta, joka oli saapunut poliisiasemalle.
 - Onko kaikki hyvin? Vaikutat vähän kireältä, nainen kysyi.
 - On, on. Allekirjoitatko tämän paperin niin kaiken pitäisi sitten olla ihan selvää.
 - Eikait sinulla vain ole riitaa siskoni kanssa? nainen jatkoi utelemistaan.
- Ei. Meillä menee todella hyvin siskosi kanssa.

***

 - Olet myöhässä.
 - Anteeksi. Siskosi pidätteli mua asemalla.
 - Mitä hän siellä teki? Sheila kysyi ihmetellen.
 - Ei mitään tärkeää. Kunhan uteli meistä.
 - Siitä puheenollen. Isä on ruvennut painostamaan jatko-opiskelu paikoista ja biologinen äitini haluaisi, että lähtisin opiskelemaan sille paikkakunnalle, jolla hän asuu. En pysty enää kauaa välttelemään niitä kysymyksiä, Sheila kertoi.
- Ei sinun tarvitsekkaan. Sain kirjeen tänään postista, Del sanoi.
- Ja? Sheila kysyi innostuneena.
- Voimme mennä vaikka huomenna naimisiin, Del naurahti.
- Oikeasti? Sheila kiljaisi ja halasi Deliä.
 - No jos se kerran on mahdollista niin voisimmeko me oikeasti mennä huomenna naimisiin? Sheila jatkoi ja loi innostuneen katseen poikaystäväänsä.
- Haluatko sinä? Del kysyi ja katsoi Sheilaan.
- Joo.

***

 - Oletko varma tästä?
 - Olen. Olen odottanut tätä hetkeä pitkään, Sheila tunnusti.
 - Ja sinua ei haittaa, ettei perheenjäsenesi ole paikalla? Del varmisti.
- Tiedät itsekkin, että he yrittäisivät keskeyttää tilaisuuden. Minulle on tärkeintä, että sinä olet paikalla.
- Hyvä on. Del sanoi ja tarttui Sheilaa käsistä.
- Minä rakastan sinua.
 Lausuttuaan vihkivalat Del pujotti jo ennestään tutun sormuksen Sheilan sormeen ja he hymyilivät toisilleen.
 - Julistan teidät mieheksi ja vaimoksi, paikallinen tuomari julisti ja Del veti tuoreen vaimonsa syliinsä.
 - Eiköhän mennä kotiin rouva Bradley? Del sanoi ja tarttui rohkaisevasti Sheilaa kädestä.
- Minä rakastan sinua, Sheila kuiskasi.

~

Sellainen osa.
Mitäs olitte mieltä Delin ja Sheilan äkkinäisestä naimisiin menosta?
Miten luulette nuorten pärjäävän toistensa kanssa?


Extra kuva
Eikö ookkin aika osuva tohon?



7 kommenttia:

  1. Tämän osan nimi sopi erittäin hyvin sisältöön, sillä tapahtumt olivat aika yllättäviä. Del kohtelee Sheilaa, kuin kukkaa kämmenellä ja se on aika söpöä. Minun mielestäni heidän naimisiinmenonsa oli hyvä asia, vaikka he aika äkkiä naimisiin menivätkin. Jos tarkemmin ajattelee, ei se ollut niin äkkinäistä kuitenkaan, jos ajatellaan että he päättivät mennä heti Sheilan täytettyä 18 naimisiin. Söpöt minihäät, eihän sitä aina tarvi isoja juhlia edes järjestää.

    Jotenkin arvelin että Delistä voisi tulla poliisi, juuri sen takia että hänen isänsä on ollut/on vieläkin(?) rikollinen. Ainakin pojalle paljastui nyt jotakin menneisyydestä, katsomaan miten hänen ja Markin suhteelle käy tulevaisuudessa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mietin pitkään, että mikä ammatti Delille olisi hyvä tulevaisuutta silmälläpitäen ja sitten keksin, poliisihan siitä pojasta tietenkin tulee. xD Taisi Markilla olla aika tukala olo kun kuuli poikansa urasuunnitelmat. Kiitos taas kommentista. :)

      Poista
  2. Tulihan se naimisiinmeno vähän puun takaa, mutta oikein kivasti meni kuitenkin! Ja kyllä mä uskon että nuoret tulevat pärjäämään ihan hyvin. Oikein kiva osa oli taas, jatkoa odotellessa.

    -Mimosandeerus

    VastaaPoista
  3. Hei löysin tarinasi vasta nyt, mutta kaikki osat mitä olen tähän mennessä lukenut ovat olleet hyviä ja yllätyksellisiä. Vaihtuiko Sheilan siskon nimi vai kuvittelinko vain? Joka tapauksessa aion lukea seuraavatkin osta joita näytti olevan rutkasti.

    VastaaPoista
  4. Hei, kiva kun löysit tänne ja kiitos kommentista. Sheilalla on kaksi isosikoa joten siksi erinimet. Molemmat tosin mustahiuksisia joten se ehkä sekoittaa. :-)

    VastaaPoista
  5. Mä kans rupesin epäilemään, että eikös se ollutkaan Ciara mutta tossa ylemmässä kommentissa se selviääkin :D Hyvä osa taas, etenee hyvällä tahdilla tää tarina. Odotinkin vähän, että koska Del saa tietää isänsä menneisyydestä.

    VastaaPoista