Jennyllä oli viikon loma joten he olivat tulleet ystävineen mökkeilemään.
Thomas keskusteli sohvalla Danielin sekä Carolynin kanssa naisen uusimmasta levystä. Carolyn oli päässyt ensimmäistä kertaa listaykköseksi ja odotti myös hänen ja Danielin ensimmäistä lasta.
- Onko pahoinvointia? Thomas virnisti kun nainen laittoi käden suulleen.
- Ihan koko ajan.
Lapsetkin leikkivät oudon nätisti keskenään huoneen nurkassa.
- Ruoka olisi valmista.
Pöydässä ei riittänyt tuoleja koko perheelle joten Anna tyytyi syömään sivummalla, koska ei hänellä ollut mitään keskusteltavaa aikuisten kanssa.
Puheenaiheet vaihtelivat musiikista seuraavan päivän tekemisiin.
Mattille iski iltaväsymys ja se oli sen merkki, että oli aika siirtyä nukkumaan.
- Thomas, ota Sinna.
Kaikille lapsille oli sijattu peti isin ja äitin huoneesta.
Daniel ja Carolyn saivat alakerran ihan omakseen. Matt nukahti samantien kun tämän laski vuoteeseen.
- Hyvää yötä, toivotti Anna ja sitä myöten koko talo hiljeni.
***
Viikko kului nopeasti kun he viettivät yhdessä aikaa luonnossa toistensa seurassa.
Miehet olivat saaneet päähänsä, että heidän piti itse saada ruoka lomalla pöytään, joten he seisoivat pitkin päivää kalassa ja lopulta illalla kipaisivat lähimarketista hakemassa tuoretta kalaa.
Carol sai tutustua lastenhoitoon Jennyn seurassa.
Lapset näyttivät nauttivan päästessään hetkeksi pois kaupungista.
Annakin nautti täydestä huomiosta kun pääsi pelaamaan aikuisten kanssa korttia ilman taaperoita.
***
Jennyn käydessä töissä Thomas oli havainnut, että jos hän halusi jollain tapaa pitää elämänsä ennallaan niin lapset oli saatava suunnitelmiin mukaan. Mies ei kestänyt enää ajatustakaan siitä, että istuisi neljän seinän sisällä lasten kanssa.
Joten hän oli roudannut koko jengin mukanaan kuntosalille.
Omaa aikaa ei juuri ollut, mutta jotenkin sitä kuntoa sentään piti ylläpitää.
- Minulla on tylsää. En halua enää leikkiä noiden vauvojen kanssa, Anna tuli valittamaan.
- Olet oikeassa. Lähdetään kotiin, Thomas huokaisi vastaukseksi.
***
Suloinen näky odotti Jennyä kun tämä saapui töistä kotiin. Kaksi katseli elokuvaa ja yksi tuhisi kerällä matolla.
- Missäs isä on?
- Se meni päiväunille, Anna ilmoitti.
Jenny vilkaisi kelloa, joka näytti kahdeksaa.
- Sitten onkin jo iltapala-aika.
- Riittääkö murot vai pitääkö tehdä jotain kunnon ruokaa?
- Isi teki ruokaa kun tultiin kotiin ulkoota. Tää riittää, Anna vastasi.
- Oletko tässä sen aikaa kun käyn laittamassa Sinnan nukkumaan?
- Joo.
Varovasti Jenny nosti tytön syliinsä ja käveli yläkertaan
- Äläs nukahda siihen. Pääset aivan pian nukkumaan.
Jenny vaihtoi tytölle yövaatteet ja peitteli tämän sänkyyn. Sinna nukahti samantien.
Seuraavaksi oli vuorossa Matt.
Poika oli uskomatonta mutta kyllä suostuvainen menemään nukkumaan. Ei yhtään kyyneltä eikä vastaanväittämistä.
Pikkuinen alkoi kait vihdoinkin tottua talon tapoihin.
- Ei enää telkkaria. Nyt on nukkumaan meno aika.
- Katson tämän vain loppuun, Anna sanoi eikä kääntänyt katsettakaan telkkarista.
- Etkö kuullut mitä sanoin? Nyt on aika laittaa tv kiinni ja mennä sänkyyn.
- Eikä, tyttö valitti.
- Mutta Anna. Tämä ei ole yhtään tapaistasi. Nyt sammutat television ja menet nukkumaan. Huomenna on tärkeä päivä kun aloitat ensimmäisen luokan. Etkai halua olla väsynyt ensimmäisenä koulupäivänäsi?
Tyttö sammutti television ja tömisteli vihaisena huoneeseensa.
- Tulenko lukemaan iltasadun?
- Ei tarvitse! Anna huusi ja paiskasi oven kiinni.
- Ohhoh, Jenny sanoi ihmeissään.
Kun kaikki lapset oli saatu nukkumaan Jenny laahusti väsyneenä yläkertaan.
Nopeasti hän vaihtoi yöpaidan ylleen ja istahti huokaisten sängylle.
Thomas pomppasi äkkiä ylös sängystä.
- Joko sinä tulit kotiin?
- Aikoja sitten. Taisit olla väsynyt?
- Paljonko kello on?
- Kymmenen. Tule vain takaisin nukkumaan.
- Entä lapset?
- Laitoin heidät nukkumaan.
Häpeissään Thomas istahti vaimonsa viereen.
- Olen huono isä.
- Älä puhu tuollaisia. Olen vaatinut sinulta liikaa. Pitäisikö meidän palkata lapsenvahti?
- En tiedä. Voisihan sellainen käydä parina kertana viikossa, Thomas pohti.
- Tehdään sitten niin.
- Sinä olet ollut suurenmoinen kulta. Rakastan sinua, Jenny sanoi ja kumartui suutelemaan miestään.
~
Joten hän oli roudannut koko jengin mukanaan kuntosalille.
Omaa aikaa ei juuri ollut, mutta jotenkin sitä kuntoa sentään piti ylläpitää.
- Minulla on tylsää. En halua enää leikkiä noiden vauvojen kanssa, Anna tuli valittamaan.
- Olet oikeassa. Lähdetään kotiin, Thomas huokaisi vastaukseksi.
***
Suloinen näky odotti Jennyä kun tämä saapui töistä kotiin. Kaksi katseli elokuvaa ja yksi tuhisi kerällä matolla.
- Missäs isä on?
- Se meni päiväunille, Anna ilmoitti.
- Sitten onkin jo iltapala-aika.
- Riittääkö murot vai pitääkö tehdä jotain kunnon ruokaa?
- Isi teki ruokaa kun tultiin kotiin ulkoota. Tää riittää, Anna vastasi.
- Oletko tässä sen aikaa kun käyn laittamassa Sinnan nukkumaan?
- Joo.
Varovasti Jenny nosti tytön syliinsä ja käveli yläkertaan
- Äläs nukahda siihen. Pääset aivan pian nukkumaan.
Jenny vaihtoi tytölle yövaatteet ja peitteli tämän sänkyyn. Sinna nukahti samantien.
Seuraavaksi oli vuorossa Matt.
Poika oli uskomatonta mutta kyllä suostuvainen menemään nukkumaan. Ei yhtään kyyneltä eikä vastaanväittämistä.
Pikkuinen alkoi kait vihdoinkin tottua talon tapoihin.
- Ei enää telkkaria. Nyt on nukkumaan meno aika.
- Katson tämän vain loppuun, Anna sanoi eikä kääntänyt katsettakaan telkkarista.
- Etkö kuullut mitä sanoin? Nyt on aika laittaa tv kiinni ja mennä sänkyyn.
- Eikä, tyttö valitti.
- Mutta Anna. Tämä ei ole yhtään tapaistasi. Nyt sammutat television ja menet nukkumaan. Huomenna on tärkeä päivä kun aloitat ensimmäisen luokan. Etkai halua olla väsynyt ensimmäisenä koulupäivänäsi?
Tyttö sammutti television ja tömisteli vihaisena huoneeseensa.
- Tulenko lukemaan iltasadun?
- Ei tarvitse! Anna huusi ja paiskasi oven kiinni.
- Ohhoh, Jenny sanoi ihmeissään.
Kun kaikki lapset oli saatu nukkumaan Jenny laahusti väsyneenä yläkertaan.
Nopeasti hän vaihtoi yöpaidan ylleen ja istahti huokaisten sängylle.
Thomas pomppasi äkkiä ylös sängystä.
- Joko sinä tulit kotiin?
- Aikoja sitten. Taisit olla väsynyt?
- Paljonko kello on?
- Kymmenen. Tule vain takaisin nukkumaan.
- Entä lapset?
- Laitoin heidät nukkumaan.
Häpeissään Thomas istahti vaimonsa viereen.
- Olen huono isä.
- Älä puhu tuollaisia. Olen vaatinut sinulta liikaa. Pitäisikö meidän palkata lapsenvahti?
- En tiedä. Voisihan sellainen käydä parina kertana viikossa, Thomas pohti.
- Tehdään sitten niin.
- Sinä olet ollut suurenmoinen kulta. Rakastan sinua, Jenny sanoi ja kumartui suutelemaan miestään.
Thomasin, Jennyn, heidän lapsiensa ja ystäviensä mökkireissu näytti oikein mukavalta ja se oli varmasti hyvin rentouttava reissu. :)
VastaaPoistaMinusta vaikuttaa siltä, että Thomas on pärjännyt lasten kanssa melko hyvin, mutta hän on aika väsynyt selvästikin. Uskon että lastenhoitaja on hyvä idea tähän ongelmaan. :)
Thomas on oikea superisä. :D Hän on pärjännyt yllättävän hienosti ottaen huomioon, että on itsekkin vielä nuori.
PoistaKiitos kommentista taas. :))
Lastenvahdin palkkaaminen voi olla ihan hyvä juttu, sillä Thomas on selvästikin yliväsynyt.
VastaaPoistaMä vähän luulen että Annan kiukuttelu johtui ihan vaan siitä että häntä jännitti ensimmäinen koulupäivä.
Thomas tosiaan on pienen tauon tarpeessa.
PoistaAnna alkaa vihdoin sopeutumaan Jennyn ja Thomaksen kotiin, että alkaa uskaltaa näyttää enemmän tunteitaan.
Kiitos kommentista. :)
Olen joskus aloittanut tämän LC:n lukemista, sillä muistin tuon alun, mutta jossain vaiheessa tipahdin sitten kärryiltä. Lukaisinpa nyt sitten kaikki osat taasen lävitse, se kävi melko nopsaan kun osat ja tekstit ovat lyhkäisiä :)
VastaaPoistaMukavaa eloa noilla, vaikka uskon kyllä että Thomasilla on aika rankkaa lasten kanssa. Ehkä lastenvahti on ihan hyvä idea. Söpöjä nuo nelosen taaperot :) Apua, toivottavasti Annasta ei kasva sellaista ärsyttävää teiniteiniä... Osa loppui semmoisiin tunnelmiin että kohta se kapinointivaihe alkaa.
Oho, olitpas reipas kun jaksoit kahlata kaikki osat läpi. :D
PoistaNelosen taaperot tosiaan on tosi ihania. Hirveesti pelimahdollisuuksia niillä.
Katsotaan millainen Annasta tulee kun hän kasvaa. :D:D
Kiitos kommentista. :)