Tietoja minusta

Oma valokuva
1992 vuonna syntynyt naisihminen, joka rakastaa lukemista ja simsiä :D

lauantai 1. lokakuuta 2016

47. Sisaret koolla

 - Mulla on ihan tylsää, Liam valitti.
- No mitä jos menisit serkkusi kanssa pihalle. Voisit näyttää hänelle jotain paikkoja.
 - No ehkä. Saanko rahaa?
Minea pyöräytti silmiään ja ojensi 10 simelonia pojalle.
- Menkäähän sitten.
 - Miten sä voitkaan olla noin valtava? Joanna hämmästeli, Sisarukset olivat pitkästä aikaa kokoontuneet yhteen.
 - Noh, Minea piti pienen tauon ennen kuin jatkoi.
- Meille tulee taas kaksoset.
 - Ei voi olla totta! Diana naurahti.
- Kaksi poikaa, Minea jatkoi yllätysten kertomista.
 - Siinä teillä riittää taas vähäksi aikaa urakkaa. Ettekö kyllästy koskaan, Diana hämmästeli.
- No te kaikki olette olleet niin helppoja kasvatettavia, Minea naurahti.
- Siitä puheenollen. Oletko kuullut niistä kahdesta kakarasta mitään viime aikoina? Joanna kysäisi.
Minean ilme synkkeni hetkeksi.
- Janna luulee elävänsä täydellistä elämää rikkaan aviomiehensä kanssa..
- Mitä? Onko se kakara mennyt naimisiin? Joanna ähkäisi.
- Valitettavasti.
- Entäs Thomas? Diana kysyi.
- Thomas sentään opiskelee. Jotain musiikki juttuja, mutta kumminkin.
 - Ella soitti, että on matkalla, sisään tullut Andy kertoi.

***

 - Miten teillä menee Joshin kanssa? Diana uteli sisareltaan.
- Hyvin, kiitos. Olemme miettineet isomman asunnon ostoa, Ella vastasi.
 - Onko siihen jotain erityistä syytä? Minea kysyi kiinnostuneena.
- Ei, Ella sanoi ja mulkaisi sisartaan, joka oli enemmän äiti hänelle.
- Ajattelimme, että olisi kiva päästä remontoimaan ihan oman näköinen asunto, Ella jatkoi.
- Ette siis aio hankkia lapsia? Diana kysyi lukien Minean ajatukset.
- Ehkä joskus. Mikäs kiire tässä on.
- Tuo on oikea asenne sisko hyvä, Diana nauroi.
 - No tärkeintä on, että teillä menee hyvin, Minea sanoi.

***

 - Leivotko sinä keksejä meille Minea-täti? Samuel kysyi ujosti.
 - Kyllä. Tykkäätkö sinä kekseistä?
- Ne ovat minun suosikkejani!
- Se on mukava kuulla.
 Andystä oli mukava katsella kun suurin osa lapsista touhotti taas keittiössä. Siitä oli niin pitkäaika kun he olivat viimeeksi kaikki olleet samaan aikaan yhdessä. Vain Janna ja Thomas puuttuivat, Muuten kaikki olivat kotona.
 - Mikset tule juttelemaan toisten kanssa? Joanna kysyi pojaltaan,
- Tässä on ihan hyvä olla, Samuel vastasi.
- Ihan miten vain, mutta isä tulee hakemaan vasta huomenna meidät.
 - Voisit mennä leikkimään yläkertaan Samuelin kanssa, Andy yritti kannustaa poikaansa.
- En tahdo, poika ilmoitti.
 - Aikuiset keskustelevat nyt alakerrassa. Pojat menkää ylös, Andy sanoi tiukasti ja molemmat pojat laahustivat hitaasti portaat ylös.

***

 Koulusta tullessaan Jenny sai kokea suuren yllätyksen.
 - Mitä ihmettä? Jenny henkäisi ääneen kun huomasi vierashuoneen sisustuksen muuttuneen.
 - Thomas! Jenny huudahti juosten alakertaan.
 - Mitä sinä olet tehnyt?
 - Etkö pidä siitä? Thomas harmistui.
 - Tietenkin pidän! Mutta miksi?
- No se huone oli aika kolkko. Yksi ystäväni uusi sisustuksen niin sain ihan pilkkahintaan jotain hänen vanhoja tavaroitaan.
- Et olisi saanut?
- Miksi en?
- Olet tehnyt jo ihan liikaa vuokseni. Ja nyt vielä uudet huonekalutkin!
- Haluan, että viihdyt. Älä murehdi.
 - Kuule, valitse joku elokuva niin minä teen poppareita, Thomas sanoi ja käveli keittiöön.
 - En ymmärrä sinua lainkaan, Jenny huusi olohuoneesta ja Thomas vain hymyili itsekseen.

***

 Diana käveli mietteissään tuttuun kahvilaan ja pohti elämäänsä.
 Pitäisikö hänen muuttaa takaisin tänne? Mitä hän oikeastaan teki Bridgeportissa kun hänen perheensä oli täällä? Kaikilla muilla oli jo omat perheet, mutta hän oli vieläkin yksin.
 Bussi pysähtyi läheiselle pysäkille ja sieltä astui ulos oranssihiuksinen mies.
 Mies siristi silmiään kun katsoi läheisen kahvilan terassille. Voisiko näky olla totta?
 Siitä piti ehdottomasti ottaa selvää.
 Mitä lähemmäs mies käveli sitä varmempi hän oli.
 - Diana Bradley?
- Jonas, Diana henkäisi yllättyneenä.
- Siitä on pitkä aika, mies totesi.
- Istu ihmeessä alas.
 - No, oletko muuttanut takaisin tänne? mies kysyi.
 - En. Harkitsen kyllä asiaa. No mitäs puuhailet nykyään? Oletko naimisissa?
 Mies naurahti.
- En. Olen vapailla markkinoilla edelleen. Kiinnostaako?
 Diana purskahti nauruun.
- Et ole muuttunut yhtään.
- Oletko sinä? Jonas kysyi.
 - En kait, Diana tuumi.
- Minä olen nykyään kiinteistönvälittäjä. Nimittäin jos sinä harkitset muuttoa takaisin tänne, Jonas kertoi.
- Oikeasti. Tiedätkö vapaita asuntoja täältä?
- Tiedän moniakin.
- Voisimmeko mennä vaikka heti? Diana kysyi uteliaana.
- Jos haluat, mies naurahti.
- Haluan!
Jonas nousi ensimmäiseksi ja virnisti.
- Mennäänkö?
Diana juoksi miehen kiinni ja tarttui tätä kädestä.
- Oikeasti, minusta on mukavaa kun me tapasimme taas.
Jonas hymähti ja puristi lempeästi Dianan kättä.

~

Tää oli vähän tämmönen sekava osa, mutta päästiin kurkkaamaan vähän toistenkin perheenjäsenten elämään.

4 kommenttia:

  1. Olipas mukavaa nähdä lähes koko perhe koolla! Vähän sai kyllä aluksi palautella mieleen kuka on kukakin. :D

    Jenny ja Thomas näyttäisivät tulevan edelleenkin todella hyvin toimeen. Toivon ehkä vieläkin, että heistä voisi tulla jotain, mutta toisaalta pidn heistä, vaikka he nyt pysyisivätkin kavereina! :)

    Hmm.. saa nähdä tuleeko Dianasta ja tuosta Jonaksesta vielä jonain päivänä jotain.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jennystä ja Thomasista on ainakin tällä hetkellä kehkeytynyt hyvät ystävät. Saa nähdä mitä vuodet tuovat heille tullessaan? :)
      Jonas on nähty muuten aiemminkin tarinassa. Osassa 41. Hän oli Dianan ensimmäinen poikaystävä.

      Poista
  2. Ihanaa nähdä vähän kaikkien kuulumisia =) Perhe voi "isosti" ja isommaksi on muuttumassa =D Melkein käy Mineaa ja miestään sääliksi kun lapsia vain on ja tulee lisää... mutta vain melkein =D Näyttävät tykkäävän kuitenkin kovasti isosta perheestään.

    Olen itsekin pikkuhiljaa pelaillut silloin tällöin nelosen maailmassa ja siellä on kieltämättä puolia, joista pidän, vaikka peruspelin ainakin toistaiseksi vasta omistan. Simien omat ja simien väliset toiminnot ovat huomattavasti monipuolisempia ja mielenkiinnolla olen niitä katsellut tässä sun tarinassasi. Ehkäpä joku päivä itsekin innostun vallan nelosesta ;-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kommentista. :)

      Tämän kertainen raskaus oli Minealle ja Andylle täysin suunniteltu. Alkoivat kaivata pienten lasten tepsutusta ympärillään kun pesä alkoi käydä kovin tyhjäksi isompien lasten muuttaessa pois kotoa. :D

      Mä oon ihan rakastunut sims 4:seen. Oon suunnitellutkin, että joskus kun saan Unohdetun kaupungin tehtyä loppuun niin poistan koko kolmosen koneelta. Ei oikein kiinnosta enää pelata sitä tämän jälkeen. Sims taaperoita kaipaan kyllä kovasti tähän neloseen.

      Poista