33. Uneton

 - Te tulittekin jo. Olette varmaan väsyneitä pitkän päivän jälkeen. Ottakaa ihmeessä jotain syötävää, Andyn äiti selitti.

- Me syötiin ittemme jo häissä ihan täysinäisiksi, Andy vastasi.

- No siinä tapauksessa voisit näyttää Minealle vierashuoneen. Me voimme huomenna vaihtaa kuulumisia enemmän. Ihana nähdä sinua Minea pitkästä aikaa.

- Samoin sinua, Minea sanoi hymyillen.

 - Ai tekin ootte täällä, Andyn pikkusisko totesi ja käveli yläkertaan sen enempää kuulumisia vaihtamatta.

- Se on niin teini, Andy kuiskasi Minealle ja sai tämän hymyilemään.

***

 - Mä haen laukut autosta niin asetu sä sillä aikaa taloksi.

- Tota tai ei mitään, Minea sanoi.

 - Eikun sano nyt.

- Ei mitään. Mee vaan hakee laukut.

***

 Minea oli pyörinyt aikansa levottomana sängyssä ennen kuin oli ponkaissut ylös ja hiippaillut yläkertaan Andyn ovelle.

- Sisään.

 - Mä en saannut unta. Minea töksäytti kun astui huoneeseen.

Andy kohotti kysyvästi kulmakarvojaan.

 Minea käveli Andyn luokse ja istahti tämän viereen.

- Meiän piti jutella.

- Mä ajattelin, että sä kaipaat unta, Andy vastasi.

 - En mä voi nukkua kun tän päivänen vaan pyörii mun mielessä.

 - No mitä sä ajattelet? Ansy kysyi yht'äkkiä.

- Miten niin mitä mä ajattelen? Minea kysyi hämmentyneenä.

 - Mitä sä haluat? Andy kysyi tarttuen Mineaa kädestä.

- En mä tiedä.

 - Mä en usko tota. Mä olen varma, että sä tiedät.

- Andy älä tee tota, Minea parahti.

- Haluatko sä yrittää? Andy tokaisi.

 - Yrittää mitä?

- No seurustella? mies murahti turhautuneena.

- Haluaisitko sä? Minea kysyi kuiskaten.

 - No mitäs luulet? Andy kysyi ja nojautui suutelemaan naista.

Andy veti Minean syliinsä kun tämä alkoi itkeä.

- Ja vastaus on?

- No haluan! Minea huudahti ja halasi miestä tiukemmin.

*** Parin vuoden päästä***

 - Onnea valmistumisen johdosta kulta! Minea huudahti ja juoksi suutelemaan miestä kun tämä astui ovesta ulos.

 - Mihin me mennään?

 - Se on yllätys, Andy sanoi hymyillen.

***

 - Oi, täällä on niin kaunista! Miksei me käydä koskaan täällä?
- Halusin säätää tämän erikoistilanteeseen.
- Ai, Minea sanoi hölmistyneenä.

 Minea pysähtyi suihkulähteen luokse ja tuijotti hetken tyhjyyteen sanomatta mitään.

- Taasko sinä murehdit? Minähän sanoin, että kaikki kyllä järjestyy.

 - Miten voit sanoa noin? Minulla on vain kuukausi aikaa etsiä uusi asunto, mutta kuka minut ottaisi vuokralle kun minulla ei ole enää töitä?

 - Kaikki järjestyy. Minä lupaan sen, Andy rauhoitteli.

 - Miten?

 - Anna kun minä näytän miten, Andy sanoi ja veti naisen syliinsä.

- Katso eteesi, Andy sanoi kun Minea käveli kauniille vihkipaikalle.

- Mitä tarkoitat?

- Mitäs luulet? Andy kysyi kun polvistui Minean eteen.

 - Andy?

 - Mennäänkö naimisiin?

 - Oletko tosissasi? Minea kysyi hämmentyneenä.
- Tietenkin.

 Kyyneeleet rupesivat valumaan naisen poskille.
- Kyllä.

 - Minä rakastan sinua niin paljon, Andy sanoi ja nousi suutelemaan kihlattuaan.

- Niin minäkin sinua.

***

 - En tiennyt. että olet tulossa, John sanoi yllättyneenä kun avasi ulko-oven.

- Minä vihaan sinua! 
- Olet niin kotiarestissa!
- Niinhän sinä luulet!

 - Minulla on isälle asiaa. Mitä tuo huuto on?
- Joanna värjäsi hiuksensa kysymättä lupaa. Odota kun näet hänet.

***

 - Onpa ihana yllätys nähdä sinuakin!

 - Isä, minä menen naimisiin! Minea hihkaisi.

 - Mitä?

  - Andy kosi minua.

 - Oikeastikko? John kysyi yllättyneenä.
- Ihan aikuisten oikeasti, Minea vastasi.

 - Sehän on ihanaa, Ciara sanoi ja tuli halaamaan Mineaa.

 - No koskas häät sitten pidetään? Del kysyi.
- Parin kuukauden päästä. Muutan siksi ajaksi takaisin kotiin.
- Tännekkö? John kysyi yllättyneenä.
- Tietenkin. Minun asuntoni myydään.

 - Minä menen nyt moikkaamaan siskojani. Isä voisitko sinä lähteä kanssani hakemaan joku päivä tavaroitani?
- Mennään vaikka viikonloppuna, Del vastasi.

- Odota Minea. Voisinko minä lähteä kanssasi katsomaan häämekkoa? Ciara kysyi yllättäen.
- Kyllä se käy.

~