Tietoja minusta

Oma valokuva
1992 vuonna syntynyt naisihminen, joka rakastaa lukemista ja simsiä :D

lauantai 4. maaliskuuta 2017

57. Lapsia ja aikuisia


*** 4 vuoden päästä ***

 - Mitä sinulla on oikein huulissasi?
 - Huulikiiltoa. 
- Kuka sinulle on antanut luvan laittaa sellaista?
- Ei siihen tarvitse lupaa. Kaikki käyttävät sitä nykyään.
- Mutta sinä et. Mene pesemään se pois.
 - Haluatko, että minua kiusataan? Jos haluaa pysyä huipulla on parempi pysyä aallon harjalla, 11- vuotias Anna sanoi.
 - Thomas, älä viitsi. Eikö hän nyt voisi pitää sen? Sehän on vain vähän kiiltoa, Jenny sanoi sovittelevasti.
- Ensin kiillot ja sitten tulevatkin luomivärit ja poskipunat, Thomas tuhahti.
- Ei tule. Lupaan! Anna huudahti.
 - Katsokkin kanssa sitten, Thomas myöntyi.
 - Katsot sitten, että Matt pääsee turvallisesti luokkaansa, Jenny sanoi Annalle.
- Joo joo. Pitääkö kädestä pitää?
 - Ei pidä! Osaan kyllä ihan itsekkin.
 - Sinä pysyt koko ajan Annan rinnalla siihen asti, että pääset luokkaasi. Onko selvä?
- Mutta miksi?
- Se on iso koulu. Annat Annan ohjata sinut opettajasi luokse, Thomas puuttui puheeseen.
- Olkaahan sitten kiltisti. Hyvää ensimmäistä koulupäivää pikkuinen, Jenny sanoi ja pörrötti pojan tukkaa.
- Tulen sitten hakemaan teidät koulusta, Thomas ilmoitti samalla kun lapset tunkivat kenkiä jalkaansa.
 Thomas hymyili leveästi mennessään yläkertaan. Enää yksi lapsi kotona.
 - Herätys prinsessa.
 - Isi, tyttö hihkaisi ja ryömi nopeasti ylös sängystä.
 - Ota syliin.
- Taidat olla vähän liian iso sellaiseen.
- Syliin.
 - No tämän kerran.
- Huh, eihän isä meinaa jaksaa nostaa sinua.
Ennen aamupalaa tyttö halusi lähes joka aamu tanssia.
 - Isi on paras, Sinna hihkui ja taputti käsiä yhteen.
 - Isikö? Jenny sanoi nauraen tullessaan yläkerrasta ja kaappasi tytön syliinsä.
 - Kuka olikaan paras?
 - Isi.
- Oletko varma?
 - Eikun äiti, Sinna nauroi.
- Eiköhän nyt ole riehuttu tarpeeksi tälle aamulle. Nyt mars syömään, Thomas sanoi ja kaappasi tytön olkapäilleen.
Rakkautta pursuten Jenny kiersi kätensä miehen ympärille ja hymyili leveästi. Hän sitten rakasti elämäänsä.

***

 - Onko kaikki hyvin?
- Joo. Kauanko tämä vielä kestää?
- Tämä on pian ohi.
- Näkyykö siellä mitään?
- Ihan hyvältä näyttää.
- Noin. Siirrytään sitten potilashuoneeseen.
 - Kaikki vaikuttaa olevan ihan hyvin.
- Oletko ihan varma.
- Kyllä. Pääset tänään takaisin kotiin.

***

- Korvat näyttävät siisteiltä.
 - Keuhkoista kuuluu vähän röhinää. Sinulla on tavallinen nuhakuume.
 - Ota tämä niin minä kirjoitan sillä aikaa sinulle pari päivää sairaslomaa. Lepäät ja juot paljon niin paranet, Jenny opasti.

***

 Miehet, Jenny puhisi mielessään. Eivät kestä pientä kuumetta ja juoksevat heti sairaalaan.
Jenny tunsi kuinka vatsaa kiersi ja oksetti. Hän hengitti kolmesti sisään ja ulos ja sai olon menemään ohitse. Ei taas, nainen ajatteli kiukkuisena.
Saatuaan työn valmiiksi labratoriossa Jenny suuntasi välinevarastolle ja tunki taskuunsa pienen pakkauksen ja suuntasi vessaan.
 Jenny istui pöntölle ja avasi pakkauksen hermostuneena.
 3 minuutin odotus tuntui ikuisuudelta.

***

 - Saanko tilata ihan mitä tahansa?
 - Tämän kerran kun olet ollut niin kiltisti koko päivän.
 - Etkö tulisi kulta tänne pöydän ääreen?
 Tyttö pudisti päätään ja vain tarkkaili muita.

***

 - Hei katso tuonne.
 - Eikö tuo ole Thomas?
 - Ei voi olla totta!
 - Hän näyttää vielä komeammalta kuin ennen, Catrina huokaisi.
 - Katso mikä määrä lapsia hänellä on ympärillään, Alica tokaisi siskonsa huokaillessa.
 - Onkohan hän yhdessä jonkun julkkiksen kanssa? Catrina intoili.
- Ken tietää? Alica vastasi.
- Tule, mennään moikkaamaan häntä!
- Et ole tosissasi.
- Tule nyt.
 - Hei, Catrina sanoi hymyillen.
 Thomas käänsi päänsä äänen suuntaan ja katsoi yllättyneenä eteensä.
- Hyvänenaika! Catrina ja Alica..?
- Mehän tässä. Mitä kuuluu? Catrina vastasi.
- Hyvää kiitos. Tässä on mun tenavat, Thomas esitteli.
Naiset tervehtivät kaikkia lapsia hymyillen.
- Ajatella, että sinullakin on jo lapsia. Tunnen itseni niin vanhaksi, Catrina huokaisi.
- Aika menee niin nopeasti. Kauanko siitä nyt on? Thomas pohti.
- Vähän päälle kymmenen vuotta, Catrina vastasi.
- Niin paljon. Ei voi olla totta, Thomas naurahti.

~

Tunnistaako kukaan Catrinaa aiemmista osista? 
Vinkki: tyttö näkynyt osassa 44.

4 kommenttia:

  1. Mulle tuli jotenkin sellanen fiilis että Catrinan ilmestymisestä ei voi seurata mitään hyvää. Ehkä se yrittää hajottaa Thomasin ja Jennyn suhteen. D: Toivottavasti mä oon väärässä mutta tuli jotenkin sellainen intuitio.

    VastaaPoista
  2. Hmmm... onkohan Thomasille ja Jennylle luvassa vielä lisää perheenlisäystä? No, se varmaankin selviää seuraavassa osassa.

    Muuten, vähänkö suloista, kun Thomas puuttui Annan huulikillon käyttöön. :D

    En kyllä olisi tunnistanut/muistanut Catrinaa, jos en olisi käynyt kurkkimassa, kuka hän nyt olikaan. Toivottavasti hän ei vieläkin havittele Thomasia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Thomas on kunnon koti-isä, joka haluaa pitää lapset lapsina niin pitkään kuin mahdollista. Suloinen isukki. <3
      Kiitos kommentista. :)

      Poista