Tietoja minusta

Oma valokuva
1992 vuonna syntynyt naisihminen, joka rakastaa lukemista ja simsiä :D

perjantai 18. marraskuuta 2016

50. Sano se mulle



 Thomas istui kiusaantuneena keittiönpöydän edessä kun hänen siskonsa sekä Jenny vaihtoivat kuulumisia sohvalla. Hän tunsi itsensä ihan typeräksi. Pitäisikö hänen mennä juttelemaan tyttöjen kanssa vai sulkeutua omaan huoneeseensa?
 Tasaisin väliajoin Thomas tunsi Jennyn tutkivan katseen selässään. No ei Jennykään ollut sanonut mitään hänelle.
 - Mun pitäisi lähteä. Meen huomenna aamuvuoroon ja mulla on vielä joitakin asioita hoidettavana, Jenny ilmoitti äkkiä.
 - Ihanaa kun kävit. Kai me voidaan tavata vielä uudelleen? Janna kysyi epävarmana.
- Tietenkin. Onhan sinulla vielä mun puhelinnumeroni?
- Kyllä on. Kiitos kun tulit käymään.
 Matkalla ovelle Jenny pysähtyi ja katsahti Thomakseen.
Mies tunsi itsensä ihan idiootiksi, siinä hän istui tekemättä mitään.
 Jenny näytti siltä, että aikoi sanoa jotain, mutta loikin sitten vain epävarman hymyn Thomakselle ja laittoi kengät jalkaansa.
 Juuri kun Jenny oli astumassa ovesta ulos Thomas sanoi äkisti hei.
Jenny katsoi kysyvästi mieheen, joka hiljeni äkisti.
- Eikun moi vaan. Kiva kun kävit, Thomas sanoi ja manasi heti itseään tyhmien sanojensa johdosta.

***

 - Sä olet kyllä tyhmä! Janna puuskahti ilmestyen veljensä viereen.
 - Ole hiljaa!
- Miksi sä oot tollanen?

***

 Töissä Jennystä tuntui, ettei hän voinut keskittyä kunnolla.
Mitä se eilinen oli ollut olevinaan? Miksei Thomas ollut puhunut hänelle? Ja mitä se änkyttäminen oli ollut ennen hänen lähtöään?
 Työt hän teki rutiininomaisesti. Kaikki oli mennyt ihan oudosti sen jälkeen kun hän oli muuttanut tähän kaupunkiin.
 Aikoikohan Janna jäädä asumaan vauvan kanssa Thomaksen luokse, Jenny huomasi pohdiskelevansa kesken korvien tarkastelun.
 - Sinä olet ollut ihan hajamielinen koko päivän! Jennyn esimies tuli huomauttamaan hänelle.
- Anteeksi. 
 - Se, että sinä käyt kerran viikossa tuuraamassa terveyskeskuksessa ei tee sinusta pätevämpää mitä olet. Keskity nyt vain paremmin niihin töihin mitä teet täällä.
 - En ole väittänytkään niin. Sitä paitsi minä olen oikea lääkäri! Jenny huomautti vihaisena.
- Mene nyt vain takaisin näytteiden pariin, mies sanoi tuhahtaen ja poistui paikalta.
 Jennyä ärsytti. Se. että hän oli nuori ei tekisi hänestä huonoa lääkäriä. Jokainen vanhempi lääkäri juoksutti häntä pitkin sairaalaa ja antoi hänelle hoitajien tehtäviä.
Terveyskeskuksessa häntä oltiin sentään kehuttu ja hän sai tehdä sitä mihin oli valmistunut.
Mutta sairaalassa hän oli aina halunnut työskennellä, eikä aikonut luovuttaa helpolla.

***

 - Sulla on taas mun vaatteet päällä! Sä venytät mun lempihousut! Janna kuuli jo tutuksi tullutta valitusta takaantaan.
 - Älä viitsi. Yksikään mun omista housuista ei mahdu mun päälle.
 - No mahtuis jos oltaisiin voitu viime viikolla mennä ostamaan niitä kun ehdotin!
 - Mä en halua, että sä tuhlaat sun rahoja muhun.
 - Meneehän mulla rahaa siihenkin kun sä käytät muodottomiksi mun vaatteet!
 - Sä olet taas ilkeä! Janna huudahti samalla kun ovikello soi.
- Kuka siellä nyt on, Thomas manaili.

***

 - Isä, Thomas sanoi yllättyneenä.
 - Poika, Andy sanoi ja pyöräytti silmiään poikansa sanoille.
 - Heko, heko. Mitä teet täällä?
- Näinkö sinä puhut minulle kun tulen pitkän matkan? Häpeäisit.
 - Soititko sinä isälle! Miten kehtasit! Janna huusi raivostuneena veljelleen ja taapersi eteiseen.
 - Lakkaa huutamasta ja mene takaisin istumaan. Luuletko, etten saisi tietää tilanteestasi? Olen edelleen asianajaja jos olet sattunut unohtamaan.
  - Petturi, Janna sihahti veljelleen.
 - Mä en soittanut isälle. Usko jo!
 - No miten se muka sitten on täällä!
- Lakatkaa nyt riitelemästä! Minähän sanoin, että minä tiedän asioista, Andy ärjäisi.
 - Miten muka tiedät! Janna epäili isäänsä.
- No jos välttämättä haluat tietää niin miehesi soitti minulle. Se olikin erikoinen puhelu se.
 - So- soittiko Sam sinulle? Janna kysyi hämmentyneenä.
 - Kyllä. Jostain kumman syystä hän voi soittaa minulle ja pyytää apua, muttei oma tyttäreni!
 - Miksi hän muka pyytäisi apua sinulta? Janna kysyi kun se olisi suurikin loukkaus häntä kohtaan.
 - Oletko sinä tahallasi tyhmä? Minä olen asianajaja ja hän sattuneista syistä tarvitsee sellaista, Andy sanoi vihaisena.
 - Aih, Janna voihkaisi ja nousi seisomaan.
 - Mitä nyt? suuttumus haihtui sekunnissa Andyn silmistä ja hän kiiruhti tyttärensä luokse.
 - Lapsivesi taisi tulla, Janna totesi kauhistuneena.
- Minun housuihiniko? Thomas kysyi järkyttyneenä.
- Te olette ihan mahdottomia. Nyt lähdetään sairaalalle, Andy ilmoitti.

***


***

 - Isä, mitä minä teen nyt? Olen ihan yksin, Janna nyyhkäisi pieni nyytti sylissään.
 - Tulet kotiin meidän luokse. Senhän vuoksi minä tulin.
 - Te mahdatte olla niin pettyneitä minuun. Haluaako äiti edes nähdä mua?
 - Älä nyt höpsi. Äidillä on valtava ikävä sinua. Emme ole nähneet sinua pitkään aikaan, nyt on aika palata kotiin ja niellä ylpeys. Kotona laitamme asiasi järjestykseen.
- Entäs Sam? Koska hän näkee lapsensa?
- Senkin aika tulee vielä. Lepää nyt kultaseni.

***

Pidellessään vauvaa sylissään Thomasille tuli hassu ajatus. Mutta eihän sitä voisi toteuttaa. Eihän?

***

 Thomas istui puistonpenkillä kun ei ollut saanut unta. Aamu alkoi sarastaa kirkkaana. Uskaltaisikohan hän?
 Hän kaivoi puhelimensa taskusta ja valitsi numeron.
 - Jenny.
- Hei, Thomas täällä.

***

 Jenny käveli ihmeissään puistoon. Mitähän asiaa Thomasilla oli ja miksi he tapasivat täällä?
 Aurinko paistoi kirkkaana, mutta ilmat olivat alkaneet jo kylmetä. Syksy teki tuloaan.
 Jenny huomasi Thomasin istumassa puiston paviljongissa ja suuntasi sinne.
 - Sinä tulit, Thomas henkäisi.
- Niinhän minä sanoin.
 Jenny istahti Thomasin viereen ja syntyi kiusallinen hiljaisuus.
 - Sinulla oli jotain asiaa?
 - Mitä kuuluu?
- Sekö oli tärkeä asiasi? Jenny kysyi hämmentyneenä.
 - Minä, mm.
- Kuule, onko kaikki hyvin?
 Thomas siirtyi varovasti lähemmäs naista istumaan ja katoi tätä tiukasti silmiin.
- Minä en osaa puhua. En ole sellainen mies.
 Thomas huomasi Jennyn hämmentyneen ilmeen ennen kuin painoi huulensa tämän huulille.
 Suudelman jälkeen Jenny vain tuijotti miestä pää pyöräällään.
 - Mulla on oikeesti asiaa, Thomas sanoi ja veti naisen ylös seisomaan.
- Mitä ihmettä?
 Hän polvistui ja räpläsi hetken hermostuneena taskuaan ennen kuin löysi etsimänsä.
 - Ethän sinä voi! Jenny henkäisi pahasti yllättyneenä.
- Mä rakastan sua. Mennään naimisiin.
 - Onko sulla oikeesti sormus! Jenny huudahti ja otti sen tarkasteltavaksi.
 - Sä olet ihan sekaisin. Tiedätkö sitä?
- Sano kyllä. Sano vain kyllä. Hyppää kanssani tuntemattomaan.
- Vai et osaa puhua! Ja kyllä, Jenny sanoi ja pujotti itse sormuksen sormeensa ja kumartui lähemmäs suutelemaan miestä.

~

Ihan tälleen viidenkymmenennen osan johdosta saatoin Thomaksen tekemään seuraavan siirtonsa.
Mitäs piditte?
Oliko mitään arvauksia miten tämä lopulta tulisi tapahtumaan?
Mitäs tämän jälkeen?

8 kommenttia:

  1. VIHDOINKIN! <3

    Jannan tilanne on onneksi mennyt parempaan päin. Thomas uskalsi vihdoinkin tehdä asioiden eteen jotain ja Jenny oli onneksi samoilla linjoilla. Toivottavasti asiat lähtevät etenemään hyvin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Janna pääsee takaisin perheen valvovan silmän alle. :D
      Saa nähdä millaista Thomasin ja Jennyn elämästä tulee kun he ovat kuitenkin kauan olleet ystäviä ja edenneet todella hitaasti.

      Kiitos taas kommentista. :)

      Poista
  2. " - Lapsivesi taisi tulla, Janna totesi kauhistuneena.
    - Minun housuihiniko? Thomas kysyi järkyttyneenä."
    Ai hitsi että mä nauroin tälle =D

    Hienoa, että Jannan synnytys meni hyvin ja vanhemmat ovat valmiita ottamaan hänet siipiensä suojaan, opettelemaan lapsen hoitoa =) Ja Thomas... Kyllä Jennyn täytyy ihan tosissaan rakastaa miestä kun tuolla ulosannilla saa kosinnalleen myöntävän vastauksen =D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva kuulla, että se lapsivesi kohtaus nauratti sua. Mietin nauraisiko kukaan sille. :--D
      Jenny tosiaan on rakastanut Thomasia jo monta vuotta, muttei ole edes uskaltanut unelmoida Thomasin vastaavan niihin tunteisiin. Tosin eihän mies edes tajunnut tunteitaan ennen kuin Jenny lähti pois.

      Kiitos kommentista. :)

      Poista
  3. Tätä minä olen odottanut, pitkään jaa hartaasti. :) Onneksi Thomas vihdoin teki siirron Jennyn suhteen, vaikka näyttikin sitä hieman jännittävän. Toivottavasti he eivät nyt sitten heti päädy jostain syystä eroamaan! :D

    Voisin kuvitella, että nyt kun Thomas ja Jenny ovat kihloissakin, että he menisivät naimisiin. Voisin kuvitella, että jonkinlaiset pienet ja yksityiset häät voisivat olla heidän juttunsa, mutta toisaalta eihän sitä tiedä, jos Jenny on haaveillut koko ikänsä suurista prinsessahäistä. :D Toivoisin myös Thomasille ja Jennylle vauvan, tai vauvoja!

    Onneksi myös Jannan asiat taitavat alkaa pikkuhiljaa järjestyä. Uskon että hän tulee pärjäämään, vaikka onkin aivan uudessa tilanteessa ilman puolisoa. Andy ja Minea kuitenkin varmasti auttavat häntä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kommentista. :)

      Kaikki on odottanut Thomasin ja Jennyn seuravaa siirtoa. :D
      Seuraavassa osassa nähdään vilaus pariskunnan häistä.

      Poista
  4. Oho, noin sitä vaan mentiin kihloihin! :D Mutta miks odottaa, jos rakastaa. :) Onnea 50:stä osasta, se on paljon!

    Onks noi Thomasin housut ladatut vai EA:n? Hauska idea toi Thomasin vaatteet Jannalla. :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos. :)

      Thomasin housut on ladatut, en muista mistä. Jostain tumblurin syövereistä. :D

      Poista