lauantai 25. lokakuuta 2014

3. Häät

 - Oletko nyt aivan varma tuosta? Tajuatko mitä se käytännössä tarkoittaa?
 - Tajuan sen vähän liiankin hyvin, mutta minulla ei ole vaihtoehtoja. Rahat alkavat olla lopussa ja pomo huohottaa niskaan. Kun menen hänen kanssaan naimisiin niin kukaan ei kiinnitä minuun huomiota ja se on tärkeintä.
 - Mitä jos hän saa tietää "pienistä" bisneksistäsi? Hannu kysyi vakavana.
- Ei hän saa. Hän on sitä tyyppiä joka luottaa ihan sokeana eikä kysele mitään, Mark vastasi varmasti.
- Toivottavasti tiedät mitä teet.
- Minun on pakko tietää tai se tietäsi reissua linnaan.

***

 - Minä menen kohta naimisiin. En voi uskoa tätä, Nora sanoi haaveilevasti ystävälleen.
 - Oletko nyt täysin varma tästä? Diana kysyi vielä varmistaakseen asian.
- Lakkaa jo huolehtimasta. Hän on täydellinen. Mikään ei voi mennä vikaan.
- No hyvä on. Sinä siis menet naimisiin, olen onnellinen puolestasi.
- Miltä minä näytän? 
 - Sinä näytät kauniilta. 
- Kiitos kun autoit minua kaikessa. Olen haaveillut tästä päivästä kuusivuotiaasta saakka. Kiitos, että lainasit näitä koruja. Voin kuvitella olevani prinsessa tämän yhden päivän ajan.
- Sinä olet prinsessa, sinun ei täydy kuvitella.

***

 - Oletko valmis?
 - Olen, Nora kuiskasi jännittäen valtavasti.
 - Nora Bradley, minä rakastan sinua kovasti.
 - Tämän täytyy olla vitsi, Ville mumisi hiljaa.
 - Olen huolissani hänestä, Oona kuiskasi.
- Voimme vain toivoa parasta, Diana kuiskasi takaisin.
 Ja siinä he nyt olivat Mark ja Nora Bradley.
- Eikö sinusta ole vähän outoa, että Mark halusi ottaa Noran sukunimen? Oona kuiskasi taas.
- Ei ajatella sitä nyt. Mutta onhan se nyt vähän outoa silti, Diana vastasi hiljaa.
 Tässä täytyy olla kyllä joku koira haudattuna, tuumi Ville.

***

 - Joko homma on hoidettu?
 - Jeps. En voi uskoa, että tein sen.
 - Pomo oli kait tyytyväinen? Hannu kysyi.
- Joo. Eikä tarvinut vaihtaa edes henkilöllisyyttä.
 - Tiedätkö mitään seuraavasta keikasta? Hannu uteli.
 - Joo. Se on isoin tähän mennessä. Ei ole varaa jäädä kiinni.

***

 - Miehesi näyttää tulevan hyvin juttuun tuon pienonsoittajan kanssa. Mistähän he keskustelevat noin kiinnostuneesti? Oona uteli.
 - Jaa-a. En osaa sanoa. Mark sanoi, ettei hän tunne kuin Villen täältä, Nora vastasi.
- Villen? Mistä he tuntevat? Oona kysyi heti.
- He ovat kuulemma olleet joskus samassa koulussa, Nora vastasi.
- Mutta Villehän on ihan eri paikkakunnalta kuin me, Diana pohti.
- Leikittekö te jotain salapoliiseja? Hellittäkää jo vähän, Nora naurahti ystävilleen.

***

 - Joko kohta lähdetään kotiin? Mark kysyi istahtaessaan Noran viereen kun tämän ystävät olivat siirtyneet sivummalle.
 - Lähdetään vain, Nora vastasi ja punastui.
 - Hei Mark, siitä onkin pitkä aika kun olemme viimeksi nähneet, Ville sanoi istahtaen Markin viereen.
- Niin tosiaan on, Mark vastasi.
 - Enpä tajunnut, että nämä ovat sinun hääsi  ennen kuin saavuin paikalle. Olet totisesti muuttunut viime kerrasta, Ville sanoi ja Mark tiesi mitä Ville sillä tarkoitti.
- Ihmeellisiä asioita tapahtuu vai mitä? Mark heitti.
- No näköjään, Ville naurahti.

***

 - Ehkä sinä voisit vähän udella Villeltä tästä herra mysteeristä? Oona ehdotti sivummalla.
 - Totta puhuen, aion tehdäkin niin. 

***

 - Tämä on siis kotisi? Mark kysyi järkyttyneenä, mutta peitti järkytyksensä hyvin.
- Joo. Onhan tämä vähän pieni, mutta tätä voi laajentaa sitten kun saamme rahaa hieman kasaan, Nora vastasi.
- Joo, tietysti. Tämä on ihan kiva.

~

Sellainen osa tällä kertaa.
Mitä mieltä olette Markista? 

3 kommenttia:

  1. No niin! Roistohan se mies on! Ilmeisesti kirjaimellisesti.... Voi Noraa! Saapa nähdä milloin tilanne naiselle paljastuu ja miten tämä sen ottaa jos ja kun näin käy....

    VastaaPoista
  2. Pitihän se arvat, että Markilla oli joku koira haudattuna tässä!

    VastaaPoista
  3. Kiitos teille kommenteista. :)
    Mark tosiaan on roisto ihan sanan kirjaimellisessä merkityksessäkin. :D

    VastaaPoista